True love, or is it - 6

Minä: Louis, meidän ei pitäisi tehdä tätä. Sanoin ja työnsin Louisia pois päin. Kävelin olohuoneeseen, jossa tällä kertaa ei ollut ketään, ja istuin sohvalle. Louis seurasi minua ja istui viereeni laittamalla toisen kätensä minun ympärilleni, samoin kuin Caspar. Kaikki mitä Louis teki, muistutti Casparista. Minulle tulee siitä kamala olo, kun petän jotakuta, mutta Casparia se ei näköjään haittaa, että särkee ihmisten sydämiä!
Louis: Onko jokin vialla? Louis kysyi halaten minua. Pudistin päätäni ja halasin poikaa takaisin.
Saanko kysyä yhden asian? Hän jatkoi ja nyökkäsin. Keitä ne tyttö ja poika olivat sinun kodissasi?
Voi ei, hän kysyi juuri sen, jota en halunnut kertoa. Nielaisin, mutta liian kovaäänisesti.
Minä: Öm, minun sisaruksiani. Valehtelin nopeasti. Mitä minun päässäni liikkuu?
Louis: Aijaa, luulin jo, että se poika olisi sinun poikaystäväsi. Louis sanoi helpottuneena ja naurahti.
Minä: Äh, valehtelin. Caspar on poikaystäväni ja se tyttö, Cristy, on hänen tyttöystävänsä. Caspar petti minua ja kertoi vasta tänään. Sanoin ja purskahdin itkuun. Louis halasi minua uudelleen ja tällä kertaa otti minut syliinsä. Itkin hänen olkapäätänsä vasten. Kuulin portaista taas töminää ja samassa olohuoneen ovella seisoi Niall ihmettelevä katse kasvoillaan. Katsoin häntä kohti, mutta jatkoin itkemistä uudestaan. Niall asteli meitä kohti hiljaa ja istui meidän viereemme.
Niall: Mikä on hätänä? Hän kysyi irlantilaisaksentillaan. Se sai minut rauhoittumaan ja käänsin päätäni. Nyt nojasin Lousisin rintakehää vasten. Kuulin heidän kuiskivan jotain, mutta en jaksanut kuunnella. Päätin ilmoittaa Casparille jääväni tänne yöksi, vaikka hän sanoi, että menisin vielä kotiin takaisin. Siihen oli kaksi syytä ja ensimmäinen oli: hän on Cristyn kanssa ja toinen: kello on jo yli kaksitoista yöllä.
Louis: Me päätimme, että sinä jäät tänne yöksi. Kello on jo sen verran. Louis sanoi hymyillen, huomasin Niallinkin hymyilevän. Aloin itsekin hymyilemään. Louis kantoi minut hänen huoneeseensa ja kävi äkkiä vessassa, samalla itse menin jo sänkyyn. Kuulin vessan oven kolahtavan kiinni ja seuraavaksi hiippailua takanani. Louis kipusi sänkyyn ja veti minut hänen lämpimään vartaloonsa kiinni. Nojasin häneen ja nukahdin heti.

Aamulla, Louisin näkökulma:
Kuulin pientä, hentoa tuhinaa vierestäni. Huomasin Daisyn nukkuvan vielä. Aloin silittämään hänen poskeaan. Halasin Daisya todella lujaa, en antaisi Casparin satuttaa häntä enää koskaan. Tunsin tytön olevan kylmä ja sitten tajusin, että olin varastanut koko peiton, laitoin peiton meidän molempien päälle ja lämmitin tyttö yhä. Yhtäkkiä kuulin epämääräistä muminaa vierestäni. Ravistelin Daisya hellästi ja se sai tytön heräämään.
Daisy: Ai, huomenta. Hän sanoi väsyneesti. Sanoin huomenet takaisin ja suutelin häntä otsalle. Daisy kääntyi ja se taisi olla merkki siitä, että saan pukeutua, tehtyäni sen kävelin alakertaan tekemään aamupalaa, mutta keittiö oli jo täynnä pikkukokkeja. Harry tietysti pääkokkina, Liam ja Niall tarjoilijoina ja Zayn varmaan nukkumassa vielä Perrien kanssa. Pian huomasin Daisyn kävelevän portaita alas. Hän oli laittanut hiuksensa leteille. Hymyilin hänelle ja Daisy käveli suoraa päätä pöydän ääreen istumaan. Söimme aamiaisen keskustellen rauhassa, mutta meidät keskeyttyi puhelimen ääni. Daisy otti puhelimensa ja näin hänen ilmeestään, että viesti oli Casparilta.

Daisyn näkökulma:
Caspar ei näköjään tykkää siitä, että kun minä olen toisten poikien seurassa.
Sanoin, että sinun pitää tulla takaisin kotiin, mutta kuuntelitko sinä?
Et tietenkään! Olet aivan päätä myöten pihkassa siihen toiseen! Olen
jättänyt Cristyn nyt sinun vuoksesi ja yöllä odotin sinua kotiin, muttet tullut.
Miksi? Koska se toinen poika on saanut sinut hullaantumaan häneen!
Kai meidänkin juttumme on nyt ohi, oli kiva olla sinun kanssasi 2-3 kk.
- Caspar
Mitä. Ihmettä. En voinut estellä itseäni ja tunsin muutaman kyynelen poskellani. Louis otti puhelimeni ja Niall pyyhki kyyneleeni hymyillen minulle. Koitin hymyillä takaisin, mutta vastaukseni oli vain vino irvistys.
Louis: Älä välitä siitä Casparista, sinulla on minut ja muut pojat tukenasi. Tiedän sinun olevan vahva ja, että pystyt unohtamaan hänet. Louis sanoi ja ojensi kännykkäni. Laitoin kännykkäni taskuun ja jätin leivän pöydälle. Kävelin Louisin huoneeseen, mutten muistanut, missä niistä viiden oven takana olisi Lousisin huone. Päätin avata yhden ja se oli kuin olikin sama huone, josta olin lähtenytkin. Menin sängylle istumaan, otin tyynyn syliini ja puristin sitä lujaa. Kuulin oven avautuvan ja sieltä tuli Louis. Hän istui viereeni ja otti minut halaukseensa. Halasin poikaa takaisin.
Louis: Älä itke, olet minun, ikuisesti. Louis sanoi ja suuteli minua huulille.

True love, or is it - 5

Astelin portaat takaisin yläkertaan, suoraan vaatekaapilleni, jonka ovet avasin heti. Heitin vaatteita ympäri huonetta kunnes löysin täydellisen mekon ja siihen sopivat kengät. Merimiestyylinen mekko, eli yläosa oli sini-puna raidallinen valkoisella pohjalla ja alaosa punainen. Kengät olivat siniset 4-senttimetriset korkokengät. Aikaa oli vielä tarpeeksi muuhun laittautumiseen, joten astelin vessaan, jossa minua odotti meikkipussi, hiusharja ja kiharrin. Meikkasin kevyesti ja viimeiseksi silaukseksi laitoin punaista huulipunaa. Nyt kaikki olisi valmista. Katsoin puhelimeni kelloa, joka näytti, että aikaa olisi vielä puoli tuntia. Päätin mennä tietokoneelleni. Twitterissä kävin päivittämässä vielä äkkiä: Going on a date <3 xx. Chatissa juttelin ystävieni kanssa ja kerroin meneväni treffeille Louisin kanssa.
Caspar: Daisy! Sinua tultiin hakemaan! Kuulin Casparin äänen alakerrasta. Kävelin korkokengät jaloissani portaat alas kaikkien katsoessa minua. Kuulin poikien suusta 'wow':lta kuulostavan äänen. Naurahdin ja laitoin kenkäni jalkaan. Kävelimme käsikynkkää ovesta ulos, olin napannut onneksi neuleen, mutta se ei auttanut. Päästyämme päämääräämme, tajusin sen olevan elokuvateatteri. Ei tarvinnut jäätyä ulkona, onneksi. Kävelimme ovesta sisään ja lämpö valtasi koko vartaloni ja se sai aikaan kylmäväreet. Kävelimme lippuluukulle ja Louis osti meille kahdelle liput. Kävelimme sen jälkeen yhteen niistä saleista.
Minä: Eihän tämä ole kauhuelokuva? Kysyin jo melkein täristen.
Louis: Se on yllätys. Louis sanoi hymyillen kuin enkeli. Elokuva oli alkamassa ja tajusin sen olevan juuri se, mistä en ollut koskaan pitänyt: Scary Movie. Siihen oli tullut 5. osa jo. Olin nähnyt ne kaikki ja olin niiden takia nähnyt viikkoja painajaisia. Päätin kääriytyä pieneksi palloksi omalla tuolillani. Louis katsoi minua ihmettelevästi.
Minä: Minua pelottaa.. Sanoin vapisten. Louis otti minut syliinsä ja siihen minä vahingossa nukahdinkin.
Louis: Daisy, herää. Kuulin hennon kuiskauksen ja siristin silmilläni, räpäytin pari kertaa ja näin Louisin hymyilevän minulle. Leffa loppui. Louis jatkoi. Päätin nousta Louisin sylistä ja sitten kävelimme käsi kädessä autolle. Matkalla autolle, jäädyin niin, että tärisin ja hampaani kalisivat.
Louis: Ota takkini. Hän sanoi ja kietoi takkinsa ympärilleni. Lämmittääkseen minua vielä enemmän, Louis otti minut kainaloonsa ja kävelimme autoon.

Louisin kotona:
Minne me tulimme? Ihmettelin ensimmäisenä. Nousimme autosta ulos ja kävelimme taloon sisään.
Louis: Kotona! Louis huusi eteisestä ja minä katsoin häntä oudosti. Kohta näet. Hän jatkoi. Kohta eteisessä seisoi pari liian tuttua henkilöä. En vain tajunnut, keitä he olivat.
Kiharapää: Moi, mä oon Harry! Poika, joka esittäytyi Harryksi, sanoi. Toinen pojista oli Niall, söpö blondi. Hei, aivot! En saa ajatella tuolla tavoin, minulla on sentään Caspar!
Minä: Mun nimi on Daisy. Sanoin hymyillen pojille. Sain hymyjä takaisin. Kävelimme olohuoneeseen, jonka sohvalla istui poika, jolla oli lyhyehköt ruskeat hiuksen. Ne oli kammattu ylös. Poika luki kirjaa rauhassa TVn edessä.
Niall: Yo, Liam! Niall huudahti ja Liam käänsi päätänsä meitä kohti. Hän nousi sohvalta hymy kasvoillaan.
Poika: Kuulitkin jo nimeni, Liam. Liam sanoi ilosella äänensävyllä.
Louis: Missä Zayn muuten on? Louis kysyi. Samalla kuului portaista ryminää ja naisen naurua.
Mustatukka: Ai moi, mun nimi on Zayn, täs on Perrie. Zayn hymyili ja suuteli Perrietä. Aww, söpö pari.
Minä: Olen Daisy. Sanoin ja yhtäkkiä tunsin kädet lantiollani. Louis. Huomasin muiden lähteneet omiin suuntiinsa, joten olimme Louisin kanssa kahden. Hän käänsi minut vasten seinää ja suuteli minua. En voinut pidätellä itseäni ja jokin sisälläni sanoi: Suutele takaisin! Ja se vain tapahtui.

True love, or is it - 4

Minä: Öm, anteeksi, mutta istut paikallani. Sanoin hiljaisesti. Mies, tai poika, käänsi päänsä ja kohtasin taas ne silmät, jota tuijotin eilen.
Maple-mies: Anteeksi, voin siirtyä, jos tahdot.. Poika hymyili ja oli siirtymässä.
Minä: On täällä muitakin pöytiä, istu sinä siinä vain. Sanoin ja hymyilin takaisin. Olin lähdössä pois, kun kuulin äänen takanani sanovan:
Maple-mies: Ei, sinun tarvitse lähteä. Voit istua tähän. Hän sanoi ja istahdin häntä vastapäätä.
Minun nimeni on Louis. Sanoi, Louisiksi esittäytynyt poika tai mies.
Minä: Olen Daisy. Hymylin hänelle. Samalla kaakaoni saapui ja siemailin sitä samalla, kun juttelimme.
Louis: Aika sattumaa, että minulla on pikkusisko Daisy. Hän naurahti. Naurahdin myös.
Hei, saanko puhelinnumerosi? Soitan sinulle myöhemmin vielä. Louis jatkoi vielä ja ojensi puhelimensa. Näppäilin numeroni ja tallensin sen nimellä Maple-Daisy. Hän tarkisti sen vielä ja naurahti. Sitten Louis lähti kahvilasta ja minä join vielä viimeiset pisarat. Otin takkini ja laitoin sen päälleni. Kävelin takaisin kotiini.

Casparin näkökulma:
Kuulin oven avatuvan. 'Tönäisin' Cristyn viereeni äkkiä ja siistin paitaani. Daisyn ilme ei ollut kovin iloinen nähtyään Cristyn. Cristylläkään ei ollut hymy kasvoillaan.
Cristy: Kulta, kuka tämä nainen on? Hän kysyi katsoen vuoroin minua, vuoroin Daisya.
Daisy: Olen Casparin tyttöystävä. Daisy sanoi ja ojensi kättään, kätelläkseen.
Cristy: Luulin, että välillämme olisi jotain!? Cristy kivahti.
Minä: Halusin Cristy sinut tänne, jotta voisimme keskustella asiat halki. Sanoin ja kävin laittamassa olohuoneeseen valot päälle. Tytöt istuivat sohvalla, nyt he olivat rauhoittuneet.
Daisy: Itsekin sain tietää tästä vasta tänään, tämä on kamalaa minullekin. Daisy sanoi yrittäen saada Cristynkin paremmalle mielelle.
Cristy: No, mitä me teemme nyt? Cristy kysyi. Mietin aivan samaa juuri. Istuin tyttöjen väliin.

Daisyn näkökulma:
Puhelimeni alkoi yhtäkkiä soimaan. Kaivoin turkoosikuorisen puhelimeni taskusta. Tuntematon numero, Louis! Kuka muukaan?
Caspar: Kuka sinulle soittaa, Daisy? Caspar kysyi.
Minä: Louis, se poika Maplesta. Tapasin hänet uudestaan ja annoin numeroni hänelle. Anteeksi, vastaan nyt. Kerroin ja kävelin minun huoneeseeni.
Louis: Vastasithan sä! Kuului puhelimen toisesta päästä.
Minä: Joo, Caspar 'kyni' tiedot susta äsken. Naurahdin takaisin.
Louis: Minun ei varmaan tarvitse tietää, kuka on Caspar? Hän kysyi ja minä vastasin myöntävästi.
Haluutko mun kaa.. öm, illalliselle? Haen sut kymmeneltä! Louis jatkoi vielä.
Minä: Tottakai, tai siis, käy mulle. Blocker Street 134, muista! Huudahdin vielä ja sitten lopetimme puhelumme. Kävelin takaisin olohuoneeseen.
Caspar: No, mitä se Louis? Hän kysyi. Kerroin treffeistämme.
Aiotko pettää mua sen ääliön kanssa!? Caspar huudahti minulle.
Minä: Öö, haloo! Sä petit mua ja sä et edes tiedä millanen Louis on. Cristy voi olla sun kaa täällä. Sanoin hymyillen loppulauseessa.
Caspar: Ainiin, no joo. Mee sitten, mut tuu kotiin takas vielä. Caspar sanoi ja halasi minua.
Nyt vain piti parissa tunnissa valmistauta illan 'romanttiseen' illalliseen. Minneköhän Louis minut vie?

True love, or is it - 3

Leffa paljastuikin 'Koodinimi Siivoojaksi'. Se oli todella hauska elokuva. Olin nähnyt sen jo kerran. Nauroimme samoissa kohdissa Cristyn kanssa, mikä meinasi, että meillä oli samanlainen huumorintaju. Minulla ja Daisylla ei ollut samanlaista huumorintajua, eli hän ei tajua kaikkia vitsejäni. Hetkinen.. miksi ajattelin tuollaista äsken? Yhtäkkiä tunsin pään olkapäälläni. Cristy oli nukahtanut. Naurahdin hiljaa ja laitoin elokuvan pauselle. Kannoin Cristyn hänen huoneeseensa ja kirjoitin paperilapulle:
Olen pahoillani, mutta minun piti mennä.
Tule minun asunnolleni huomenna.
Osoitteeni on Blocker Street 134. :)
x Caspar
Asetin paperilapun hänen työpöydälleen ja lähdin kotiini.

Daisyn näkökulma:
Kuulin oven avautuvan, joten päätin kävellä sinne. Caspar tuli juuri ovesta sisään, hymyillen. Katsoin puhelimeni kelloa: 20:14. Tähän aikaan, hänhän oli lähtenyt puoli kuuden jälkeen. No, turhaan murehtia tuollaisia, pääasia oli, että Caspar tuli kotiin. Juoksin suoraan hänen luokseen. Hypäten hänen syliinsä. Käteni hänen niskansa takana ja hänen minun selkäni takana. Suutelimme siinä ja sitten irrotimme otteemme. Hän otti takkinsa ja kenkänsä pois ja jätti ne eteiseen. Kävelimme käsi kädessä olohuoneeseen.
Caspar: Daisy.. Minulla olisi asiaa.. Caspar aloitti. Apua! Mitä on tapahtunut? Ajattelin heti.
Minä: Älä kerro mitään kamalaa. Sanoin surullinen ilme kasvoillani.
Caspar: No, sitten en voi kertoa. Caspar sanoi hiljaa. Sano vaan! Huudahdin.
Caspar: Minulla.. minulla on toinen. Caspar sanoi nielaisten äänekkäästi. En voinut uskoa, että Caspar, juuri se Caspar Lee, voisi pettää minua monen monen kuukauden jälkeen.
Minä: Kuinka kauan olet ollut sen toisen kanssa? Kysyin.
Caspar: Muutaman viikon.. Hän sanoi hiljaisesti, mutta pystyin kuulemaan sen. Kyyneleet valuivat kasvojani pitkin, kuin jokinlainen tulva. En kestänyt tätä enempää. Juoksin yläkertaan vaihtamaan vaatteitani. Ulkona olisi todella kylmä, joten tarvitsisin lämpimät vaatteet. Valitsin pitkähkön villapaidan, jonka alle laitoin topin vielä. Sitten otin vaaleansiniset farkkuni, joiden alle laitoin leggingsit. Sitten korjasin nutturaani ja pyyhin kyyneleeni. Otin tuoliltani vielä Only-takkini, sen alta ei näkyisi villapaitani ärsyttävästi. Puin sen ja sitten laitoin vielä beiget Converseni jalkaan ja sitten lähdin, mutta kuulin Casparin äänen.
Caspar: Daisy, minne menet? Hän sanoi huolestuuneesti.
Minä: No, mihin minä pettäjää tarvitsen! Kivahdin ja pamautin oven kiinni. Juoksin lumisateessa kohti Maplea. Pieni kello oven yläpuolella kilahti, kun saavuin lämpimään kahvilaan. Kävelin tiskille ja ilman tilaustani myyjä, Sam, tiesi mitä tilaisin.
Sam: Vaahtokarkkikaakao. Sam hymyili. Nyökkäsin ja siinä vaiheessa hymy nousi minunkin kasvoilleni.
Kävelin vakiopaikalleni, jossa nyt istuikin se Maple-mies.

True love, or is it - 2

Aamulla:

Heräsin Casparin kädet kietoutuneena ympärilläni. Nostin katseeni ylös ja tunsin Casparin lämpimät henkäykset otsallani. Painoin pääni hänen rintakehälleen ja koitin saada unta uudestaan.  

Caspar: Oletko hereillä? Kuulin hänen söpön väsyneen äänensä. Nostin pääni taas, tällä kertaa hymy suullani. Capsar suuteli otsaani ja nousi sängystä. Kierähdin toiselle kyljelleni ja nousin vasta sitten ylös. Kävelimme keittiöön, tai ainakin minä. Caspar jäi olohuoneeseen television eteen vilttiin kääriytyneenä.

Samalla kun keitin teetä, katselin Casparia, jonka silmät painuivat kiinni uudestaan. Maailman ihanin näky. Kaadoin molemmille teetä ja yhdet sämpylät. Tarjottimen päällä, kannoin ne olohuoneeseen. Caspar heräsi siihen ja hymyili minun 'yllätykselleni'. Syötyämme ja juotuamme, kävelin yläkertaan pukeutumaan. Tänään ei ollut mitään kiireitä, jotan päätinkin vain pukea 'haalarini', turkoosit valkoisilla raidoilla. Laitoin hiukseni sekaiselle nutturalle ja kävelin vessaan pesemään kasvot ja hampaat. Astuessani viimeisen portaan huomasin Casparin sellaisissa vaatteissa, että hän oli menossa jonnekin. 

Minä: Kulta, minne menet? Kysyin hymyillen ja halaten Casparia.

Caspar: Marcus ja Jack odottavat minua, menen heidän kanssaan koripallo-otteluun. Hän sanoi irrottaen otteensa. Suutelin häntä vielä ja sitten Caspar lähti. 

Casparin näkökulma:

Toivottavasti kuulostin vakuuttavalta. Enhän minä edes ollut menossa Marcuksen tai Jackin luokse. Menin 'tyttöystäväni' Cristyn luokse. Tuo toinen on minun oikea tyttöystäväni Daisy. En edes tiedä miksi petän häntä. Tämä on todella ilkeää, ehkä pitäisi kertoa molemmille toisistaan. Lunta oli tullut yön aikan erityisen paljon. Ja sitä satoi yhä. Avasin viisikerroksisen kerrostalon oven ja kävelin hissin eteen. Painoin nappulaa ja hissi tuli alimmaiseen kerrokseen. Ovet avautuivat ja astuin sisään, painaen numeroa 3. Hissi kulki hitaasti. Laitoin hiuksiani peilin kautta. Olen aika pikkutarkka 'ulkonäöstäni'. Saavuin kolmanteen kerrokseen ja astelin oven eteen, jossa luki Bellcap. Painoin vanhahkoa ovikelloa, jonka pirinä kaikui parissa kerroksessa. Ovi avautui ja sieltä paljastui aina yhtä ihana Cristy. Kävelin sisään riisuen takkini ja 'potkaisten' kenkäni hyllyyn. Nappasin Cristyn halaukseen ja kannoin hänet olohuoneeseen.
Cristy: Sinut on aina ihana tavata. Cristy sanoi suudellen minua. Suutelin häntä takaisin. Olimme sopineet katsovamme elokuvan, poppareiden kera. Kävin tekemässä popcornit ja kaadoin ne muovikippoon.    
Minä: Minkä leffan otit? Kysyin, kantaen kippoa käsissäni.
Cristy: Näet sen sitten, kun tulet tänne. Tyttö sanoi taputtaen paikkaa vieressään.

True love, or is it - 1

Olin kahvila Maplessa siskoni Victorian kanssa. Vieressäni istui myös poikaystäväni Caspar. Olimme olleet yhdessä jo jonkin aikaa. Olimme tilanneet meidän tavallisemme, eli itselläni oli vaahtokarkkikaakaota, koska oli talven alku ja kylmä. Pidin vaaleanbeigeä tuubihuiviani kaulassa ja siemailin kaakaotani, napaten yhden vaahtokarkin. Caspar hymyili vieressäni ja käsi kietoutuneena ympärilläni.
Victoria: Te olette niin söpöjä yhdessä! Hän sanoi päästäen pienen 'Aww' huokauksen suustaan. Caspar pussasi poskeani, joka sai minut punastumaan hiukan. Ihmisiä vilisi tässä paikassa. Yhtäkkiä silmiini pisti ruskeahiuksinen poika, jonka katse kiinnittyi myös minuun. Olisin voinut tuijottaa noita silmiä vielä kauan.
Caspar: Kulta, kuulitko? Caspar kysyi naurahtaen. Heräsin pienestä tuijotuksesta.
Minä: Ai, sori, mitä sanoit? Sanoin hymyillen hänelle.
Caspar: Että lähdetäänkö nyt? Hän vastasi, kuulostaen jo kolmannelta kerralta. Nyökkäsin siemaisten viimeisen tilkan mukistani, jättäen sen pöytään. Kävelimme käsi kädessä ulos pehmeään lumisateeseen. Caspar otti minut kainaloonsa ja me kävelimme meille.
Avasin oven ja astuimme sisään. Vic oli lähtenyt omaan kotiinsa, olihan hän vanhempi minua.
Caspar istahti sohvalle ja minä kävelin keittiöön, keittämään teetä meille. Odotin hetken aikaa, ja tein itselleni teemukillisen. Caspar kuuli minun 'kolistelevan' keittiössä ja tuli sinne. Hymyilimme toisillemme ja annoin pienen suukon hänen huulilleen. Kannoin teemukia olohuoneseen, jossa TV oli päällä. Istahdin sohvalle ja join teetäni. Nappasin kaukosäätimen TV-pöydältä ja vaihtelin kanavia, päätin kuitenkin jättää edellisen kanavan, joka oli ollut aikaisemmin jo päällä. Juotuani teen laitoin sen TV-pöydälle. Caspar tuli viereeni ja kietoi kätensä ympärilleni. Nojasin hänen olkapäähänsä ja nukahdin Casparin lämpöön. Unessani näin sen samaisen pojan sieltä Maplesta. Me juttelimme ja vaihdoimme numeromme, yhtäkkiä Caspar muuttui jättiläisen kokoiseksi ja.
Caspar: Oletko kunnossa? Hän kysyi huolestuneella äänellä ja ilmeellä. Heräsin unestani, kun olin kuullut Casparin kysymyksen.
Minä: Näin vain painajaista. Sanoin suudellen Casparia. Sitten kipitin huoneeseeni ja vaihdoin yöpuvun päälle. Yöhousut ja löysä t-paita. Kävelin vielä ovelleni. Huomasin Casparin nukahtaneen sohvalle, olihan jo aika myöhä. Hiivin hänen luokseen tökäten häntä hellästi. Hän 'säpsähti' ja nosti katseensa minuun.        
Minä: Ei sinun sohvalla sentään tarvitse nukkua. Tule. Sanoin kuiskaten ja ottaen Casparin kädestä kiinni ja 'vetäen' häntä perässäni omaan huoneeseeni.
Minä: Käyn äkkiä vessassa. Tulen pian. Sanoin ja kävin pesemässä hampaani ja tekemässä nutturan. Tulin takaisin ja huomasin Casparin peiton alla lämmittelemässä. 'Hyppäsin' peiton alle myös. Käännyin selkä Casparia päin, mutta yhtäkkiä tunsin kädet lantiollani. Caspar veti minua itseään kohti ja lopuksi käänsi minut. Olimme aivan lähekkäin, nojasin Caspariin ja hän suuteli otsaani. Nukahdin miltei heti.